Einfall
virtuaalihevonen

You Love Me

VIR MVA Ch, KTK-II

"Louhi", punarautias 162 cm
englantilainen täysiverinen, tamma
s. 02.08.2001 (-vuotias, satunnainen)

kasv. E. Roberts (USA, evm)
ex-om. Hurmajärvi
om. Einfall (VRL-00121)

yleisratsu
vaativa B, 110 cm, 110 cm

ERJ: taso 7 / 6, yhteensä 3561.48 pistettä
KRJ: taso 7 / 5, yhteensä 3052.6 pistettä
KERJ: taso 5 / 4, yhteensä 2253.37 pistettä

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 1663.76
Nopeus ja kestävyys: 589.61
Kuuliaisuus ja luonne: 1897.72
Tahti ja irtonaisuus: 1154.88
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

You Love Me on siitoskäytössä.

Sukutaulu

isälinja: evm - emälinja: evm

i. Ipswich Cameron xx evm
xx tprt 163 cm
ii. Cedric Matthis xx evm
xx trt 160 cm
ie. Karla with a K xx evm
xx mrn 156 cm
e. Love U xx evm
xx vprn 155 cm
ei. 500 Miles xx evm
xx rn 164 cm
ee. Easy Love xx evm
xx m 158 cm
Katso sukuselvitys

Jälkeläiset


Hevosella You Love Me on 8 jälkeläistä.

s. 12.01.2012 rp tamma VM Semisweet Love i. Sabern Orville
s. 01.08.2014 hann tamma Only In Russia i. Siberian Code
s. 07.10.2014 rp ori Loving Circus i. What a Circus
s. 09.01.2015 trak tamma Yosemite i. Phelizzio
s. 06.03.2015 xx tamma Your's Truly i. Doc's Matador
s. 05.09.2015 trak ori Young Heart i. Käufer Kingsman
s. 08.10.2015 trak ori Einfall Youlwin i. Edwin
s. 21.11.2015 trak tamma Young Beast i. Wildebeest

Luonne ja historia

Louhi on taas yksi näitä sarjassamme 'heräteostoksia'. Tammassa ei sytyttänyt oikeastaan mikään muu kuin sen rotu ja sen jokaisesta solusta huokuva täysi temperamentti. Tamman nimi oli hieman tylsä ja värikin perinteinen raudikko.. Siitä huolimatta Louhi on nyt jo vakuuttanut tallilla aivan jokaisen. Sen kauniisti kiiltelevä, lievästi punertava karvapeite säihkyy voimaa pursuavien lihasten silkkisenä peitteenä, ja tamman koko olemus kuvastaa sen loputonta energiaa, voitontahtoa ja elämäniloa.

Louhi ei ole mikään rauhallisin tapaus tarhaillessaan. Se saattaa riekkua jatkuvalla syötöllä, vaikka sen tarha ei mikään kovin laaja olekaan, eikä sillä ole muita hevosia erityisemmin ärsyttämässä. Louhi on kuitenkin semmoinen puuhapesäke, ettei se pitkäksi aikaa kerkeä paikalleen seisahtua. Taluttaessa tammalla tulee aina olla napakat otteet, vaikka hyvin harvoin Louhi jaksaa taluttaessa riekkua. Innokkaasti se saattaa tanssahdella taluttajan vierellä, mutta ei sen pitäisi mitään sen kummemmin vempuilla. Hoitaessa muutenkin Louhi on pirteä, mutta kiltti. Se antaa hoitaa kaikki toimenpiteet, eikä sätkyile pidempiäkään hoitosessioita. Pitkän lenkin jälkeen Louhi tuntuu jopa nautiskelevan kunnon pitkäveteisestä suihkutuokiosta.

Jos tamman kanssa pärjää melkein kuka tahansa tallissa, saa ratsaille nousta vain ne kaikista kokeneimmat tapaukset. Louhi on kiltti, mutta se on täynnä voimaa ja energiaa, joka on valmis räjähtämään täyteen tuleen hetkenä milloin hyvänsä. Louhi kuuntelee auliisti apuja, mutta se on herkkä ja vaatii ratsastajaltaan hyvin tyynet ja rauhalliset otteet. Liian varovainen ratsastus kuitenkin hermostuttaa tämän temperamenttisen tamman, ja siitä ei seuraa mitään positiivista. Louhi osaa olla hyvinkin hankala, jos ratsastaja ei tule sen kanssa juttuun. Tamma hypähtelee herkästi ja on todella jousi hyppimään pystyyn. Louhi pukittelee harvoin, mutta etenkin esteradoilla ja joskus maastossa innostuessaan se saattaa innostuksissaan vähän sellaistakin harrastaa. Tyypillisimmät tottelemattomuudet ovat kuitenkin pystyyn hyppiminen, pään viskominen ja räjähdysmäiset laukkapyrähdykset.

Kun ratsastaja osaa hommansa, kuoriutuu tästä tulisesta pikkutammasta mitä mainioin ratsu. Tammalla on keveä ja lennokas askel, joka tulee harmillisen harvoin edustavalla tavalla esiin. Kaula tammalla on nykyisittäin jo melko pyöreä, jota Louhi jaksaa oikein ratsastettuna kantaa hyvässä ja tyylikkäässä muodossa. Laukka Louhella on laadukkain askellaji - tietenkin - mutta se on myöskin vaikein ratsastaa. Tamman innokkuus tulee herkästi esille ja miten sitten pidellä hevosta, joka suivaantuu helposti turhan voimakkaista pidättävistä avuista? Tässä paras ratkaisu on taitava, hallittu ja voimakas istunta. Kun istuntaa tiivistää ja istuu voimakkaasti liikettä vasten, Louhi reagoi samantien. Se hidastaa laukan tahtia ja osaa kootakin jo todella todella hyvin. Pontevuuttahan kootuista liikkeistä todellakin löytyy, tämä tamma saisi välillä jopa hieman enemmän venyä, kuin ponnistella ylöspäin.

Notkeutensa vuoksi Louhi taitaa kouluratojen vaikeammatkin taivutukset tyylikkäästi. Kunhan perusasiat on hoidossa, ei mitkään temput taida olla ongelma. Notkeudesta on hyötyä myös esteradoilla. Esteillä Louhen kuvittelisi olevan aivan tuskaisen vaikea hallittava, mutta päinvastoin. Vaikka tamma pursuileekin energiaa ja hinkuu intoa päästä esteille, se malttaa aina odottaa hyppyjä ja kuuntelee tarkasti ratsastajan ohjeet tulevista kaarroksista. Louhi ei aivan yksinkertaisesti tule takaisin ja hidasta, joten vaatii se jonkinmoista kikkailua, että esteiden väliin saadaan yksi ylimääräinen askel. Helpoiten Louhen kanssa pääsee, kun ottaa mieluummin yhden askeleen vähemmän, silloin homma on sujuvampaa ja tammakin rauhallisempi ja kuuliaisempi. Louhi kääntyy nuppineulan päällä ja hyppää kohtuullisella tekniikalla. Etujalat jäävät välillä liian alas, mutta takajalkojen tekniikka on moitteeton. Louhella riittää ponnua, se hyppää helposti hieman vaikeammistakin paikoista ja oikeana taisteluhenkenä se kyllä tekee parhaansa olla osumatta puomeihin.

Maastossa Louhi osaa rentoutua. Se on innokas ja kulkee hyvin vetävällä askeleella, mutta se osaa olla pitämättä turhaa hoppua ja venyttelee mielellään kaulaansa eteen ja alas. Säpäkästä luonteestaan huolimatta Louhi ei pelkää juurikaan mitään. Jotkin yllätykselliset tapahtumat saavat sen sätkähtelemään ja joskus vähän pyrähtämäänkin, mutta pääasiassa tamma on yllättävän fiksu ja hyvätapainen. Täysin liikennevarmaksi emme silti uskalla sitä kutsua. Louhi pärjää parhaiten yksikseen. Kaveriporukassa se vain suotta kerää paineita olla ensimmäinen ja kilpahenkisenä se muistaa kyllä vanhoja laukkapäiviään ja hinuaa mielellään ryhmän edelle. Maastoesteillä Louhi onkin sitten kaikista haasteellisin ratsastaa. Kaikista hankalinta on odotella lähtölupaa. Tamma hyppii pystyyn ja yrittää keksiä mitä keinoja hyvänsä päästäkseen jo karauttamaan radalle. Se rakastaa sitä, kun se pääsee näyttämään vauhtinsa ja tekemään selvää haasteellisista esteistä. Koska Louhi on hypännyt jos jonkinlaisia esteitä, se ei osaa kytätä oikein mitään. Sama pätee rataesteillä, mutta etenkin maastossa se painaltaa minkä tahansa eteen tulevan ylitse ennakkoluuloitta. Vauhtiakin sillä piisaa, siksi se onkin todella potentiaalinen kenttähevonen, kunhan sen kuntoa saadaan rakennettua ja hallintaa vielä vähän kehitettyä paremmaksi myös maasto-osuuksilla.
- Rinsessa

Kilpailut

VIR MVA Ch. - 06.01.2017

KTK-II - 18+17+21+20=76p. (15.4.2015)

24.1.2015 - NJ - irtoSERT (pt. Vibaja)

Päiväkirja

Edellisen omistajan päiväkirja

07. toukokuuta 2012 - Memories ...
Kevätaurinko on lämmittänyt kaikkien mieltä, niin myöskin Louhen. Tamma on oikein tulta ja tappuraa, eikä kenttätyöskentelystä tuppaa tulemaan lasta eikä kakkaa. Niinpä päätin kokeilla jotain aivan toisenlaista tapaa purkaa tammasta ylimääräistä virtaa.

Kirpakka aamukeli nipisteli nenänpäässä, kun kävelytin Louhen karsinastaan käytävälle ja aloin sukia sen silkkistä karvapeitettä. Kevyessä talliloimessa nautiskellut hevonen ei kauhean likainen ollut, mutta jotenkin kummallisesti turvetta oli kuitenkin päässyt loimenkin alle tamman nukkuessa pitkin pituuttaan. Kun tamma oli hyvin harjattu, putsasin kaviot huolellisesti ja kiinnitin tammalle sen kenttäradoille tarkoitetut kestävät suojat, buutseineen päivineen. Sen jälkeen menin satulahuoneeseen hakemaan varusteita. Louhi kuopaisi tallin lattiaa, sillä tuntui olevan jo hoppu. Tamma katseli minua uteliaasti, kun palasin sen luokse ilman sen tavallista satulaa. Mukana olikin paksua satulahuopaa muistuttava härpäke, jonka Louhi muisti nähneensä joskus nuoruudessaan. Nostin sen tamman selkään ja kiristin vyötä. Sen jälkeen suitsin tamman kevyellä suitsituksella ja kävelytin sen pihalle. Louhi nuuski aamun kosteaa ilmaa ja antoi minun nousta selkään kaikessa rauhassa. Kiristin vielä vyötä ja annoin tamman sitten kävellä. Louhi asteli reippain askelin kohti kenttää, mutta nyt emme menneetkään sinne. Vein sen maastoon. Kävelimme ja ravailimme kaikessa rauhassa pehmeillä maastoteillä, kunnes toin sen takaisin tallipihalle ja ohjasin sen laukkaradalle. Ymmärtäessään mistä on kyse Louhi hörähti vaimeasti, kaarsi kaulaansa ja pureskeli kuolaimia. Silitin sen kaulaa ja tein muutamia siirtymisiä säilyttääkseni yhä kontrollin ja pehmeän tuntuman. Aluksi annoin Louhen ravailla radan ulkoradalla kaula pyöreänä, että se hieman puhaltelisi paineitaan ja kuuntelisi apujani pehmeästi.

Louhi oli kuitenkin yllättävän yhteistyökykyinen, joten annoin sen sitte nostaa pehmeän laukan. Tamma pyrähti laukkaan kevyesti ja vaivattomasti, minkä jälkeen se hieman heilautti päätään ja antoi laukan liitää eteenpäin. Hetken aikaa laukkasimme melkoisen rauhalliseen tahtiin, mutta sitten ohjasin tammaa keskemmälle rataa ja annoin sen lisätä vauhtia. Louhi puraisi kuolainta, kaarsi hieman kaulaansa ja ponnisti lisää vauhtia. Nauroin sille. Tamma liiti eteenpäin niin käsittämättömän kevyesti ja vauhdikkaasti, että tunsin olevani kuin pieni vallaton liekki. Lämmön noustua ohjasin pienen ja urhean tammani sisäradalle ja iskin kantapääni sen kylkiin samalla ohjasta myödäten ja annoin kroppani painautua sen ylälinjaa vasten. Louhi räjähti täyteen vauhtiinsa ja kiisi radalla kovempaa kuin ralliauto. Kyynelet nousivat silmiini ilman paiskautuessa kasvojani vasten, mutta en välittänyt siitä. Se tunne oikeasta voimakkaasta täysiverisestä ponnistelemassa jokaisella lihaksellaan allasi oli niiin mahtava ja hurmaava, etten olisi malttanut millään hidastaa menoa. Louhen oli kuitenkin rauhoituttava hetken kuluttua, tammaa ei ollut valmennettu tällaisiin suorituksiin, vaikka se sille luontaista olisikin.

Sain tehdä töitä, että innokas tammani siirtyi hiljalleen harjoituslaukkaan ja siitä raviin ja hiljalleen käyntiin. Tamman ryntäille ja kupeille oli noussut valkea vaahto ja sen lavoille oli pärskähdellyt valkoista vaahtoa suuriksi pisaroiksi. Tumma hiestynyt kaula huurusi viileässä aamussa, kun talutin tamman takaisin tallille ja vein sen pesulle. Karsinaan tamma sai lämpimän kuivatusloimen, jonka tulisin vielä vaihtamaan kuivempaan ennen kuin veisin tamman pihalle.

05. toukokuuta 2012 - Huhhuh, mitä peliä !
Louhi on ollut jo pidemmän aikaa todella hankala. Tamma tuntuu pistävän jokaisessa asiassa hanttiin, joten ainakin kouluratsastuksen voimme joksikin aikaa unohtaa. Tamman vanhaan kotiin jäänyt varsa tuntuu kaihertavan Louhen mieltä, mikä ei ainakaan helpota työskentelyä. Pirteä ja sydänsuruinen enkkulainen täysiverinen ei todellakaan ole mikään päivän piristys. Louhi oli kevyellä jumppatunnilla mukana, tarkoituksena vähän venytellä ylälinjaa ja reenata ravia ja laukkaa eteen ja taakse, eteen ja taakse - mutta Louhen reenit menivät eteen, eteen ja eteen. Valmentajamme pudisteli epäuskoisena päätään ja lopulta jouduimme luovuttamaan ja keksimään tammalle jotain muuta. Estetunneilla tamma on ollut suhteellisen siedettävä. Kun vauhti on saanut pysyä sujuvana, Louhi on hypännyt ongelmitta ja hyvin sujuen vaikeampiakin ratoja. Tekniset linjat ja asetelmat eivät kuitenkaan onnistu. Louhi on liian säpäkällä tuulella moiseen pohtimiseen. Täytyisi ruveta hiljalleen keksimään jotakin uudenlaista virikettä, millä tammaa saisi rauhoittumaan. Edes lämmenneet ilmat eivät tunnu vievän siitä puhtia pois, kuten suuresta osasta muista hevosista.

13. huhtikuuta 2012 - Kultaiset palat Louhen historiasta ...
Mistä tällainen kultaponi Louhi on oikein löytänyt tiensä Hurmajärvelle? Se on hyvin yksinkertainen tarina, mutta mitä kaikkea Louhi onkaan kokenut ennen meille tuloaan on sitten pidempi tarina. En ajatellut koko historiikkia tässä purkaa, mutta joitakin olennaisempia osia voisi olla hyvä jakaa muillekin.

Louhi on syntynyt ja kasvanut suuren lätäkön toisella puolella. Tamma syntyi USA:ssa, maineikkaalla Freehills -siittolalla yhtenä niistä sadoista vuosittaisista varsoista, joita kyseinen siittola tehtailee. Tamman emä oli tavallinen siitostamma, jolla ei oikeastaan ole kunnon kilpahevosuraa takanaan, mutta joka on itse hyväsukuinen yksilö. Isäksi valittiin kuitenkin mahdollisimman hyvin kaudellaan pärjännyt ori, Ipswich Cameron. Ori on hieman erikoisempi sukutauluissa, ja oli lähinnä rohkea kokeilu. Louhi on varttunut suuressa varsalaumassa muiden kanssa, kunnes tammat siirrettiin varttumaan erilleen ja oreista suurinosa myytiin jo treenikautta silmällä pitäen. Lupaavimmat orivarsat jäivät Freehillsin siittolaan, Edward Robertsin, tilanomistajan treenaukseen. Tammoista myytiin muutama yksilö, mutta osa haluttiin pitää siitostammoina. Louhi pidettiin Freehillsissä sen omaperäisen suvun vuoksi. Vuotiaana Louhi aloitti ratsukoulutuksen. Se oli nopea oppimaan ja se pääsikin hyvin pian kevyeen reeniin. Kaksivuotiaana sen oli tarkoitus alkaa juosta jo kilpaa. Louhi oli suhteellisen nopea, mutta sen päästessä radoille todettiin, että se oli paljon omaa ikäluokkaansa jäljessä. Tamma ei pärjännyt kilpailuissa vaan oli joukon hännillä sitkeästä luonteestaan huolimatta. Louhi palasi takaisin reeniin ja hyvän hyppykapasiteetin vuoksi, se otettiin pois sileiltä radoilta ja treenausta jatkettiin risuestelaukkoja silmällä pitäen. Kolmevuotiskaudellaan Louhi starttasi risuesteillä ja pärjäsi ihan kivasti. Tamma ei kuitenkaan pärjännyt enää nelivuotiskaudellaan tarpeeksi hyvin Robertsille, että se joutui myytäväksi. Tamma ostettiin Britanniassa sijaitsevalle laukkatallille, lähinnä jalostusta miettien. Wilson, joka tamman omisti laittoi Louhen kuitenkin takaisin radoille. Louhi juoksi jonkin verran, mutta Wilsonkin näki tamman olevan enemmän hyödyksi jalostuksessa kuin radoilla. Louhi ei kuitenkaan tyytynyt mammahevosen rooliinsa. Se alkoi erittäin hankalaksi ja toimettomana se stressasikin niin, ettei se tullut tiineeksi, vaan oli enemmänkin pelkkä päänvaiva. Louhi oli menossa takaisin myyntipalstoille, mutta Wilsonin nuorin tytär Nora, joka oli ehtinyt ihastua pirteään raudikkoon, sanoi järjestävänsä hevoselle jotain aktiviteettiä. Louhi pääsi opiskelemaan 'oikeita' ratsun alkeita. Vaikka tamma oli potentiaalinen ratsuhevonen, se hyppäsi hyvin ja oli nopea, ei Wilson nähnyt tarpeellisena mitää moista hevosta tallissaan vaan näki tilaisuuden tulleen myydä tamma 'hyvin koulutettuna' eteenpäin.

Louhi matkusti jälleen. Se ostettiin kenttähevoseksi Suomeen, Kaviokallion kilpatallille. Tamman huomattiin hyvin pian olevan hyvin alkumetreillä koulutuksessaan, joten siitä ei ollutkaan siihen käyttöön, mihin sitä oli alunperin suunniteltu. Kaviokalliossa ei ollut aikaa ja varaa kouluttaa tammaa eteenpäin, joten pian se myytiin uudelleen. Harmillista kyllä, Louhi ostettiin Saksaan, jonne se joutui taas matkustamaan pitkän matkan. Saksassa se kuitenkin sai hyvän ja pitkäaikaisemman kodin tallista, jossa siihen panostettiin ja sitä koulutettiin asiallisissa käsissä. Hulppeat tallit ja tilukset Bugs Bunny Sporthorsesin hoivissa kävivät tälle 'wanna be siniveriselle', kuin nenä päähän. Louhi pääsi näillä omistajilla aina vaativalle tasolle kouluhevosena ja hyppäämään 120 senttisiä ratoja rataesteillä, kunnes tila sulki ovensa ja hevoset jouduttiin myymään uusiin koteihin. Louhi oli ehtinyt varsoa ensimmäisen varsansa, joka syntyi ratsuorista, ilman tiinehtymisongelmia.

Louhi oli myynnissä muiden joukossa, kun kuvioihin astuin minä. Näin tamman myynti-ilmoituksen ja sen pidemmittä puheitta ostin sen itselleni. Talleissamme on paljon tilaa ja hyvät puitteet hevosten treenaukseen, en nähnyt mitään estettä olla ottamatta kaunista ja ihastuttavaa täysiveritammaa hoiviini. Tamman pitkät muuttomatkat ja vaihtuvat omistajat loppuisivat, tamma saisi viettää elämänsä eläkepäivilleen asti onnellisesti Hurmajärvellä, ainakin syvästi toivon niin. Louhi matkusti Saksasta Hurmajärveen hyvin pian. Se kotiutui hieman huonosti, mutta alkoi kuitenkin pian käyttäytyä ja luottaa uusiin ihmisiin ja paikkoihin. Vaikka edelleen sen kanssa on ajoittain hankalaa, uskomme, että olemme löytäneet yhden oikean kultahevosen lisää tallimme katraaseen!

Photos © Candice Chavez